Vihtavuoren 96-vuotias ruutitehdas käänsi raskaasti tappiollisen liiketoimintansa vahvalle kasvu-uralle neljässä vuodessa. Yritys on investoinut merkittävästi tuotantoonsa. Kevään 2018 aikana Nammo Vihtavuoren koko sadan työntekijän henkilöstö kävi läpi Lean-valmennuksen. Kaikkiaan 14 maassa toimiva Nammo hakee liinaamalla tehokkuutta läpi koko konsernin.
Nammo on puolustus- ja avaruusteknologiakonserni, jonka omistavat puoliksi suomalainen Patria ja Norjan valtio. Nammo osti ranskalaisen Eurencon omistuksessa olleen Vihtavuoren ruutitehtaan vuonna 2014. Eurencon isännyyden aikana Vihtavuoren ruutitehdas oli ajautunut tukalaan tilanteeseen. Investoinnit olivat jäissä, ja taloudellinen tilanne oli heikko. Ilman yritysostoa ruutitehdas olisi suljettu.
Vuonna 1922 perustetulle ruutitehtaalle kansainvälinen Nammo on vahva omistaja; Nammo toimii 14 maassa, toimipisteitä on 35. Konsernin liikevaihto on lähes 500 miljoonaa, työntekijöitä on 2 300.
Samassa Lean-aallossa
Laukaan suurimpiin teollisiin työllistäjiin kuuluva Nammo Vihtavuori Oy on noin sadan ihmisen työpaikka. Tehtaalla valmistetaan ruuteja sotilas- ja siviilikäyttöön sekä puolivalmisteita ampumatarvikkeisiin. Tuotannosta yli 70 prosenttia menee vientiin ja pääosin siviilikäyttöön.
Nammo Vihtavuori kuuluu Nammo Lapua Oy:hyn, jolla on Suomessa tehdastoimintaa Lapualla ja Sastamalassa sekä yksikkö myös Vihtavuoressa.
”Tekemistä voidaan virtaviivaistaa ja poimia prosesseista turhaa, lisäarvoa tuottamatonta työtä pois”
Nammo Lapuan Vihtavuoren yksikössä puolestaan valmistetaan muun muassa raskaita ampumatarvikkeita ja käsikranaatteja. Nammo Lapua ryhtyi toteuttamaan henkilöstönsä Lean-valmennusta jo viime vuoden puolella.
– Olemme nyt samassa Lean-aallossa Nammo Lapuan kanssa. Itse asiassa heidän Lean-valmennuksessaan meiltäkin oli muutama henkilö mukana. Palaute oli todella hyvä. Valmennuksen käyneet kuvailivat sitä silmiä avaavaksi koulutukseksi, Nammo Vihtavuoren toimitusjohtaja Ilkka Heikkilä kertoo.
Samalla Vihtavuoren teollisuusalueella toimivat Nammo-yhtiöt siirtävät henkilöstöä puolin ja toisin työtilanteen mukaan.
Sikälikin toimintatapojen yhtenäistäminen sujuvoittaa yhteistyötä entisestään, Heikkilä toteaa.
Jatkuvaa parantamista
Ilkka Heikkilä on johtanut Nammo Vihtavuorta reilut neljä vuotta. Tänä aikana Nammon omistuksessa ruutitehtaalla on investoitu muun muassa ohjaus- ja sähköjärjestelmiin, turvallisuuteen, testaustoimintaan sekä tuotantokapasiteetin kasvattamiseen.
Nammo Vihtavuoren tuotantoprosessin alkupää on kemianteollisuutta ja myös pitkälle automatisoitua. Tuotannon loppupäässä käsin tekeminen ja erilaiset siirtovaiheet korostuvat. Nyt tuotannon tehokkuutta hiotaan Lean-valmennuksella. Kevään aikana yhtiön koko väki kävi läpi Sunprofile Oy:n Lean-valmennuksen.
– Nammo Vihtavuoresta lähtee maailmalle korkean laadun tuotteita. Jatkuvan kehittämisen periaatteella hyvääkin voi aina hioa paremmaksi. Tekemistä voidaan virtaviivaistaa ja poimia prosesseista turhaa, lisäarvoa tuottamatonta työtä pois, toimitusjohtaja Heikkilä muotoilee.
Voimakkaasti kasvava konserni panostaa henkilöstön koulutukseen.
– Nammo on tehnyt varsin paljon yritysostoja. On muodostunut selkeä tarve toimintojen tehostamiseen yhteisillä sapluunoilla ja työkaluilla. Kasvuhakuisessa konsernissa prosessien jatkuva tehostaminen ja tehokkuuden parantaminen on painopistealue. Kilpailua markkinoilta ei puutu.
Arvoajattelua
Vihtavuori on tärkeä osa Nammon arvoketjua. Vihtavuoren yksi valtti kilpailijoihin nähden on oma nitroselluloosatehdas.
– Koko valmistusketju on omissa käsissämme. Kokonaisuus, tekijöiden ammattitaito ja tehokas laadunhallinta ovat meille tärkeitä. Jos asiakas on ostanut meiltä ruutia vaikkapa viisi vuotta sitten, hän saa edelleen täsmälleen samaa tuotetta ja suorituskykyä. Laadun merkitystä painottaa myös Lean Six Sigma prosessin parantajana ja vaihtelun minimoijana, Ilkka Heikkilä muistuttaa.
Nammon arvoketjuajattelu – tehokas tuotanto, tinkimätön laatu ja mittavat investoinnit – on vahva viesti konsernin sitoutumisesta Vihtavuoreen. Nammo Vihtavuori hyödyttää aluetaloutta myös energiavalinnoillaan.
– Rakensimme energiahuoltomme kokonaan uudella tavalla. Meille kyse on sekä huoltovarmuudesta että euroista. Aiemmin öljypohjainen tuontienergia on korvattu kokonaan kotimaisella energialla – hakkeella, pelletillä ja turpeella. Kotimaisen energian hankimme Keski-Suomesta noin 150 kilometrin säteeltä tehtaasta.
